Yleisurheilukengät, kuula, kiekko ja keihäs juoksuradalla stadionin auringonlaskussa.

Onko Suomen yleisurheilu todella naisten varassa? Birmingham 2026 antoi kaksijakoisen vastauksen

Alisa Vainion ylivoimainen Euroopan mestaruus Birminghamissa nosti jälleen esiin kysymyksen suomalaisen yleisurheilun tasosta. Suomen kolme EM-mitalia tulivat naisille, mutta mitalien takana tulos oli huomattavasti ohuempi. Kalervo Kummolan kärjekäs kommentti osui siksi osittain oikeaan – vaikka yksi sen väitteistä ei kestä lähempää tarkastelua.

Alisa Vainion juoksu Birminghamin EM-maratonilla oli yksi suomalaisen yleisurheilukesän suurista hetkistä.

Vainio karkasi muilta käytännössä kilpailun alusta lähtien ja voitti Euroopan mestaruuden ajalla 2.22.26. Tulos oli EM-kisojen uusi ennätys. Hopealle juossut Unkarin Lili Anna Vindics-Tóth jäi suomalaisesta peräti 4 minuuttia ja 55 sekuntia. Kyseessä oli samalla naisten EM-maratonin historian suurin voittomarginaali.

Vainion ylivoimainen mestaruus sai kiekkovaikuttaja Kalervo Kummolan kommentoimaan X:ssä:

”Onnittelut Alisa Vainiolle ylivoimaisesta Euroopan mestaruudesta. Uskomaton suoritus. Tuohon aikaan ei pysty yksikään suomalainen mies. Suomen yleisurheilu onkin nyt totaalisesti naisten varassa.”

Kommentti on tarkoituksellisen kärjekäs, mutta juuri siksi se osuu mielenkiintoiseen keskusteluun.

Mikä Suomen yleisurheilun taso oikeastaan tällä hetkellä on?

Birminghamista kotiin tuotiin kaksi Euroopan mestaruutta ja yksi hopea. Se kuulostaa erinomaiselta. Kun mitalien taakse katsotaan, kuva muuttuu huomattavasti monimutkaisemmaksi.

Birminghamin mitalit olivat täysin naisten varassa

Kummolan kommentin jälkimmäiselle puoliskolle Birmingham tarjoaa vahvaa todistusaineistoa.

Suomen kolme mitalia tulivat kaikki naisilta.

Silja Kosonen voitti moukarinheiton Euroopan mestaruuden tuloksella 76,28. Wilma Heltelä otti seiväshypyssä hopeaa tuloksella 4,75. Kisojen päätöspäivänä Alisa Vainio täydensi suomalaismenestyksen maratonvoitollaan.

Mitalitaulukossa Suomi sijoittui kolmella mitalillaan kymmenenneksi.

Mitalit eivät kuitenkaan kerro koko kuvaa. Kolmen mitalistin lisäksi vain kaksi suomalaista pääsi lajissaan kahdeksan parhaan joukkoon: Ilona Mononen oli kahdeksas 3 000 metrin esteissä ja Topi Parviainen kahdeksas miesten keihäänheitossa.

Suomen viidestä pistesijasta neljä tuli siis naisille.

Birminghamin osalta on aivan perusteltua sanoa, että Suomen menestys oli erittäin vahvasti naisten varassa.

Siitä on silti pitkä matka väitteeseen, että Suomen yleisurheilu kokonaisuutena olisi sitä.

Kummolan maratonvertailu ei pidä kirjaimellisesti paikkaansa

Kummolan kommentin ensimmäinen väite on helppo tarkistaa.

Vainion Birminghamissa juoksemaa aikaa 2.22.26 nopeammin on tänä vuonna juossut useampi suomalainen mies.

Jarkko Järvenpää on juossut 2.19.36, Aki Nummela 2.20.51, Kari Heikura 2.21.06, Jaakko Järvi 2.21.38 ja Julius Taskinen 2.21.58.

Siinä mielessä väite siitä, ettei Vainion Birminghamin aikaan pystyisi yksikään suomalainen mies, on yksinkertaisesti väärä.

Mutta kommentin taustalla oleva ilmiö on paljon kiinnostavampi kuin itse heitto.

Vainion oma Suomen ennätys on helmikuussa Sevillassa juostu 2.20.39. Miesten tämän vuoden suomalaisessa tilastossa sitä nopeammin on juossut vain Järvenpää. Yle nosti jo ennen Birminghamin EM-kisoja esiin, kuinka poikkeuksellisen lähellä toisiaan Suomen miesten ja naisten tämän kauden maratonkärki on.

Tämä ei tietenkään tarkoita, että naisten ja miesten tuloksia pitäisi vertailla suoraan samalla asteikolla. Kansainvälinen kilpailutaso on eri, ja miehet ja naiset kilpailevat omissa sarjoissaan.

Vertailu kertoo jostain toisesta: Suomen miesten maratonjuoksun taso on tällä hetkellä poikkeuksellisen matala.

Suomen miesten ennätys on edelleen Janne Holménin vuonna 2008 juoksema 2.10.46. Tämän vuoden suomalainen kärki jää siitä lähes yhdeksän minuuttia. Samalla Vainio kilpailee naisten puolella aidosti kansainvälisellä huipputasolla.

Kestävyysjuoksussa ero suomalaisen naisten ja miesten kansainvälisen kilpailukyvyn välillä on tällä hetkellä todellinen.

Mitalimäärää suurempi kysymys on pistesijojen määrä

Suomen Birminghamin tulosta voi katsoa kahdella täysin erilaisella tavalla.

Ensimmäinen tapa on mitalitaulukko.

Kolme mitalia, joista kaksi kultaisia, on suomalaisittain erinomainen saavutus. Suomen Urheiluliiton mukaan vain Münchenissä 2022 Suomi on viimeisten runsaan 40 vuoden aikana saanut EM-kisoista enemmän kuin kolme mitalia.

Toinen tapa on katsoa koko joukkueen tasoa.

Silloin Birmingham näyttää huomattavasti heikommalta.

Rooman EM-kisoissa vuonna 2024 Suomi saavutti vain yhden mitalin, mutta sen lisäksi peräti 11 muuta pistesijaa. Birminghamissa mitaleita tuli kolme, mutta niiden lisäksi vain kaksi pistesijaa.

Tästä löytyy ehkä koko suomalaisen yleisurheilun tämänhetkisen tilanteen tärkein kysymys.

Huippu ei välttämättä ole liian matala. Huippu on liian kapea.

Suomella on urheilijoita, jotka pystyvät voittamaan Euroopan mestaruuksia. Kosonen ja Vainio osoittivat sen Birminghamissa erittäin vakuuttavasti. Heltelä pystyy edelleen taistelemaan seiväshypyn arvokisamitaleista.

Ongelma alkaa heti heidän takanaan.

Kun Suomen suurimmat tähdet onnistuvat, arvokisojen mitalitilasto näyttää hienolta. Jos kaksi tai kolme kärkinimeä loukkaantuu, epäonnistuu karsinnassa tai sattuu vain olemaan väärässä vireessä oikeana päivänä, jäljelle jäävän joukkueen kansainvälinen taso saattaa pudota nopeasti.

Menestyvän yleisurheilumaan pitäisi tuottaa mitalistien lisäksi jatkuvasti finalisteja ja pistesijoille yltäviä urheilijoita.

Juuri tämän kerroksen ohuus näkyi Birminghamissa.

Naisten nousu ei ole suomalaisen yleisurheilun ongelma

Keskustelu kannattaa myös kääntää oikein päin.

Suomalaisen yleisurheilun ongelma ei tietenkään ole se, että naiset menestyvät.

Päinvastoin.

Suomi on onnistunut kasvattamaan samalle aikakaudelle poikkeuksellisen vahvan joukon kansainvälisen tason naisurheilijoita. Birminghamin mitalistit ovat tästä näkyvin esimerkki, mutta kärki ei pääty heihin.

Se on suomalaiselle yleisurheilulle valtava onnistuminen.

Oleellisempi kysymys kuuluu: miksi vastaavaa kansainvälistä leveyttä ei tällä hetkellä löydy miesten puolelta?

Kysymys ei koske vain maratonia. Birminghamissa Suomen miesten ainoa pistesija tuli Topi Parviaiselle keihäänheitosta. Riku Illukka juoksi 200 metrillä uuden Suomen ennätyksen 20,38, mutta jäi välieriin. Monissa muissa lajeissa matka finaaliin oli pitkä.

Yhdet arvokisat ovat liian pieni otos lopullisiin johtopäätöksiin. Yleisurheilussa sukupolvet, loukkaantumiset ja yksittäisten lajien kehitys vaikuttavat tuloksiin nopeasti.

Birminghamin tulosta ei silti kannata selittää pois sattumana.

Suomen yleisurheilu tarvitsee enemmän toiseksi ja kolmanneksi parhaita

Huippu-urheilusta puhuttaessa huomio keskittyy luonnollisesti tähtiin.

Kun Alisa Vainio juoksee lähes viiden minuutin erolla Euroopan mestariksi tai Silja Kosonen voittaa moukarikultaa, katse kuuluu heille.

Urheilujärjestelmän todellinen kunto mitataan kuitenkin usein seuraavista nimistä.

Kuinka hyvä on Suomen toiseksi paras moukarinheittäjä?

Entä kolmanneksi paras estejuoksija?

Kuinka moni suomalainen mies pystyy juoksemaan kansainvälisesti kilpailukykyisen ajan 5 000 tai 10 000 metrillä?

Kuinka monta 18–22-vuotiasta urheilijaa on matkalla kohti Euroopan kärkeä?

Menestyvä yleisurheilumaa ei voi rakentaa järjestelmäänsä sen varaan, että muutama poikkeuksellinen yksilö kantaa mitalivastuun vuodesta toiseen.

Tästä näkökulmasta Birmingham oli Suomelle samaan aikaan sekä onnistuminen että varoitus.

Kummola oli väärässä – ja samalla oikean kysymyksen äärellä

Kalervo Kummolan kommentti toimii hyvin keskustelunavauksena juuri siksi, että se on niin jyrkkä.

Väite siitä, ettei yksikään suomalainen mies pystyisi Vainion Birminghamin aikaan, ei pidä paikkansa.

Myöskään suomalaisen yleisurheilun tulevaisuutta ei ole syytä jakaa yksinkertaisesti menestyviin naisiin ja epäonnistuviin miehiin. Lähihistoria osoittaa, että asetelmat voivat muuttua nopeasti.

Mutta Birminghamin tulosluettelo kertoo kiistatta jotain.

Suomen kolme EM-mitalia tulivat naisille. Neljä viidestä pistesijasta tuli naisille. Erityisesti miesten kestävyysjuoksussa kansainvälinen taso on tällä hetkellä vaatimaton.

Samalla koko suomalaisen joukkueen pistesijojen määrä jäi erittäin pieneksi.

Siksi tärkein Birminghamista nouseva kysymys ei ehkä olekaan:

Onko Suomen yleisurheilu naisten varassa?

Parempi kysymys on:

Onko Suomen yleisurheilu liian harvojen huippujen varassa?

Birminghamissa Suomella oli kolme urheilijaa, jotka pystyivät vastaamaan kansainvälisen huippu-urheilun kovimpaan vaatimukseen. Kaksi heistä voitti Euroopan mestaruuden ja yksi hopeaa.

Sitä kannattaa juhlia.

Mutta seuraavaa menestyssukupolvea rakennettaessa huomion pitäisi kohdistua myös niihin nimiin, joita emme vielä tunne.

Suomalaisen yleisurheilun todellinen taso ei lopulta ratkea siihen, pystyykö Alisa Vainio voittamaan, pystyykö Silja Kosonen heittämään yli 76 metriä tai pystyykö Wilma Heltelä palaamaan arvokisojen palkintokorokkeelle.

Se ratkaistaan siinä, kuinka monta kansainvälisen tason urheilijaa heidän takanaan on tulossa.

Onko Suomen yleisurheilu todella naisten varassa? Birmingham 2026 antoi kaksijakoisen vastauksen Read More »

Kisat.tv kokoaa suuret urheilutapahtumat yhteen – ensimmäisenä seurannassa jalkapallon MM 2026

Suomalainen urheilukesä elää vahvasti kisojen, tulosten ja aikataulujen ympärillä. Yleisurheilun ystäville Kalevan kisat ovat tuttu esimerkki tapahtumasta, jossa jokainen laji, erä, tulos ja finaali kiinnostaa – eikä pelkkä lopputulos aina riitä. Sama pätee myös kansainvälisiin suurtapahtumiin: katsoja haluaa nähdä nopeasti, milloin kilpaillaan, ketkä ovat mukana, mitä panosta ottelussa tai lajissa on ja mistä lähetys näkyy.

Tähän tarpeeseen vastaa uusi suomalainen sivusto Kisat.tv, joka kokoaa suurten urheilutapahtumien tärkeimmät tiedot yhteen paikkaan. Sivuston ideana on tarjota urheilun seuraajalle selkeä näkymä otteluohjelmiin, lohkoihin, tuloksiin, televisiointeihin ja muuhun kisadataan ilman, että tietoa tarvitsee etsiä monesta eri lähteestä.

Ensimmäisenä suurena tapahtumana sivusto seuraa jalkapallon vuoden 2026 MM-kisoja. Turnaus pelataan 11.6.–19.7.2026 Kanadassa, Meksikossa ja Yhdysvalloissa, ja kyseessä on historian suurin miesten MM-turnaus: mukana on ensimmäistä kertaa 48 joukkuetta. Kisat.tv:n jalkapallon MM 2026 -seuranta kokoaa samaan näkymään muun muassa otteluohjelman Suomen ajassa, lohkot, tulokset, TV-kanavat ja jatkopelien tilanteen.

Yleisurheilun seuraajalle Kisat.tv:n ajatus on hyvin tuttu. Kun kisapäivä etenee, kiinnostus ei rajoitu vain voittajiin. Moni haluaa seurata aikatauluja, lähtölistoja, sijoituksia, tilastoja ja sitä, miten yhden lajin tulokset vaikuttavat kokonaisuuteen. Samanlaista kokonaiskuvaa Kisat.tv pyrkii tuomaan myös muihin suuriin urheilutapahtumiin: ensin jalkapallon MM-kisoihin ja jatkossa myös esimerkiksi yleisurheilun MM-kisoihin.

Sivustosta on hyötyä myös vedonlyönnin näkökulmasta. Kun ottelut, lohkot, aikataulut ja tulokset löytyvät selkeästi samasta paikasta, vedonlyöjä pystyy hahmottamaan turnauksen tilanteen paremmin. Jalkapallon MM-kisoissa esimerkiksi lohkotilanne, jatkopaikkaskenaariot, otteluruuhka, lepoajat ja TV-aikataulut voivat kiinnostaa sekä penkkiurheilijaa että kertoimia vertailevaa seuraajaa. Kisat.tv ei ole vain tulostaulu, vaan se pyrkii tarjoamaan taustaa ja rakennetta urheilutapahtuman seuraamiseen.

Suomalaiselle urheilufanille selkeys on iso etu. Suuret kisat sisältävät valtavasti informaatiota, ja etenkin aikaerojen vuoksi otteluiden seuraaminen voi olla haastavaa. Kun ajat on esitetty Suomen ajassa ja turnauksen rakenne on helposti nähtävissä, kisojen seuraamisesta tulee huomattavasti vaivattomampaa.

Kisat.tv rakentuu ajatukselle, että suuret urheilutapahtumat ansaitsevat oman selkeän kotinsa verkossa. Jalkapallon MM 2026 toimii sivuston ensimmäisenä isona näyttönä, mutta konsepti sopii yhtä hyvin myös yleisurheiluun, jääkiekkoon, olympialaisiin ja muihin lajeihin, joissa aikataulut, tulokset ja kokonaiskuva ratkaisevat.

Kun seuraavat suuret kisat lähestyvät, suomalaisella urheiluväellä on uusi osoite, josta aloittaa: Kisat.tv.

Kisat.tv kokoaa suuret urheilutapahtumat yhteen – ensimmäisenä seurannassa jalkapallon MM 2026 Read More »

Yleisurheilun kesä 2026 Suomessa – tärkeimmät kotimaiset kisat ja ajankohdat

Yleisurheilun kesä 2026 tarjoaa Suomessa taas tiiviin kilpailukauden, jossa kotimaiset kärkinimet nähdään sekä kansallisissa huipputapahtumissa että SM-kisoissa. Jos etsit nopeasti tietoa siitä, mitä yleisurheilukisoja Suomessa järjestetään kesällä 2026, tärkeimmät nimet ovat Paavo Nurmi Games, Motonet GP, Kalevan kisat, nuorten SM-kisat ja Ruotsi-ottelu. Suomen Urheiluliiton kotimaisen ulkoratakauden kilpailut löytyvät myös kilpailukalenteri.fi-palvelusta

Kesän 2026 suurimmat kotimaiset yleisurheilukisat

Kesän kotimainen yleisurheilukausi alkaa isompien tapahtumien osalta jo alkukesästä. Turussa järjestettävä Paavo Nurmi Games kilpaillaan 3.6.2026, ja se on jälleen yksi suomalaisen yleisurheilukesän näkyvimmistä tapahtumista. Heti kesäkuussa ohjelmassa ovat myös Youth Athletics Games Espoossa 11.–14.6. sekä Motonet GP -sarjan kilpailut Lahdessa 10.6. ja Kuortaneella 20.6.

Motonet GP 2026 – viisi kovatasoista kotimaista kilpailua

Motonet GP on yksi tärkeimmistä kotimaisista kilpailusarjoista kesällä 2026. Suomen Urheiluliiton mukaan kauden GP-kisat järjestetään Lahdessa 10.6., Kuortaneella 20.6., Joensuussa 8.7., Tampereella 12.7. ja Espoossa 19.8. Sarja tuo yhteen kotimaisia huippuja ja usein myös kansainvälisiä nimiä, joten se on hyvä valinta katsojalle, joka haluaa seurata yleisurheilua pitkin kesää eikä vain yksittäisenä kisaviikonloppuna.

Kalevan kisat 2026 järjestetään Jyväskylässä

Kotimaisen ratakauden tärkein yksittäinen tapahtuma on Kalevan kisat, jotka kilpaillaan Jyväskylässä 24.–26.7.2026. Kalevan kisat ovat Suomen yleisurheilun aikuisten SM-kilpailut ja samalla se viikonloppu, jolloin maan kärkiurheilijat ovat laajimmin samassa tapahtumassa. Jos hakija etsii nimenomaan “yleisurheilun SM-kisat 2026” tai “Kalevan kisat 2026”, tämä on kesän tärkein päivämäärä.

Nuorten yleisurheilukisat kesällä 2026

Myös nuorten kilpailukesä on Suomessa vilkas. Youth Athletics Games järjestetään Espoossa 11.–14.6.2026. Lisäksi nuorten SM-kilpailut on myönnetty vuodelle 2026 seuraavasti: M/N22–19 Poriin, M/N17–16 Hyvinkäälle ja P/T14–15 Mikkelihin. Suomen Urheiluliiton arvokilpailukalenterin mukaan nuorten SM-kisat M/N14–15 käydään 31.7.–2.8. Mikkelissä ja M/N16–17 7.–9.8. Hyvinkäällä.

Muita kotimaisia kisoja, jotka kannattaa huomioida

Kesän 2026 kotimaiseen ohjelmaan kuuluu myös muita merkittäviä kilpailuja. Suomen Urheiluliiton arvokilpailukalenterissa kotimaisiksi kesän tapahtumiksi on merkitty esimerkiksi Oulun Challenger-kisa 1.7., Lappeenrannan Challenger-kisa 18.7., SM-maantiekävelyt Turussa 11.7. sekä parayleisurheilun SM-kilpailut Espoossa 31.7.–1.8. Näiden lisäksi kilpailukalenteri.fi kokoaa yhteen kansalliset kilpailut, aluekilpailut ja suuren osan muustakin kotimaisesta kisatarjonnasta.

Ruotsi-ottelu päättää loppukesän kiinnostavimpiin kuuluvan viikonlopun

Elokuun lopussa katse kääntyy jälleen Helsinkiin, jossa Ruotsi-ottelu kilpaillaan Olympiastadionilla 29.–30.8.2026. Tapahtuman aikataulusivun mukaan maaottelu käydään lauantaina 29.8. klo 18.00 ja sunnuntaina 30.8. klo 13.00. Vaikka kyse ei ole seurakilpailusta tai SM-kisasta, Ruotsi-ottelu on suomalaiselle yleisurheilufanille yksi kesän suurimmista kotimaisista tapahtumista.

Mistä yleisurheilun kesän 2026 kisat kannattaa tarkistaa?

Jos haluat seurata, milloin seuraava kotimainen yleisurheilukisa on ohjelmassa, paras lähde on kilpailukalenteri.fi, jonne Suomen Urheiluliiton mukaan on koottu ulkoratakauden 2026 kotimaiset kilpailut, mukaan lukien Kalevan kisat, SM-kisat, Motonet GP -kilpailut, Challenger-kisat, kansalliset kilpailut ja aluekilpailut. Kilpailupäivät ja ohjelmat voivat vielä tarkentua joissakin tapahtumissa, joten ajantasainen kalenteri kannattaa aina tarkistaa ennen kisaviikonloppua.

Mistä nähdä, tuleeko yleisurheilua televisiosta?

Kaikki yleisurheilun ystävät eivät etsi vain kisapäiviä, vaan myös sitä, mistä lähetykset näkyvät. Jos haluat tarkistaa nopeasti, mitä urheilua televisiosta tai suoratoistosta tulee, yksi käytännöllinen paikka on tvtv.fi/urheilu, josta voi selata urheilutarjontaa yhdestä näkymästä. Se on luonteva apu erityisesti silloin, kun kesän kisakalenteri on tiheä ja haluat nopeasti nähdä, mitä on tänään tai tällä viikolla tarjolla ruudussa.

Yhteenveto

Yleisurheilun kesä 2026 Suomessa rakentuu useista vahvoista kotimaisista tapahtumista. Kesä alkaa Paavo Nurmi Gamesilla Turussa 3.6., jatkuu Motonet GP -sarjalla ja nuorten isoilla kilpailuilla, huipentuu Kalevan kisoihin Jyväskylässä 24.–26.7. ja päättyy loppukesällä Ruotsi-otteluun Helsingissä 29.–30.8. Jos tavoitteena on seurata kotimaista yleisurheilua mahdollisimman hyvin, juuri nämä kisat muodostavat kesän rungon.

Yleisurheilun kesä 2026 Suomessa – tärkeimmät kotimaiset kisat ja ajankohdat Read More »

yleisurheilijoita harjoittelemassa

Yleisurheilun harrastamisen hyödyt: Koko kehon vahvistus

Kuvittele itsesi juoksuradalla, tuuli huojuttaa hiuksiasi ja sydämesi tykyttää innosta. Yleisurheilu tarjoaa monipuoliset hyödyt niin kehollesi kuin mielellesi. Se ei ole vain laji, vaan elämäntapa, joka voi muuttaa sinut vahvemmaksi, itsevarmemmaksi ja onnellisemmaksi. Yleisurheilu saattaa myös kasvattaa kilpailuhenkeäsi ja antaa sinulle mahdollisuuden testata omia rajojasi Kalevankisoissa ja muissa otteluissa.

Parempi sydän- ja verisuoniterveys

Yleisurheilu on erinomainen tapa vahvistaa sydäntä ja verisuonia. Säännöllinen harjoittelu parantaa sydämen toimintaa, mikä alentaa sydänsairauksien riskiä merkittävästi. Lisäksi se tehostaa keuhkojen kapasiteettia, mikä tarkoittaa parempaa hapenottokykyä ja keuhkojen toimintaa.

Yleisurheilu ei ainoastaan vahvista sydäntäsi ja paranna verenkiertoa, vaan se myös tekee sinusta fyysisesti vahvemman ja kestävämmän. Harjoittelun myötä lihaksesi vahvistuvat, nivelet joustavat ja voimatasosi kasvavat. Tämä tarkoittaa, että olet valmiimpi kohtaamaan päivittäisiä haasteita ja nauttimaan aktiivisemmasta elämäntyylistä. Edistymistä voi seurata erilaisten kuntotestien avulla.

Painonhallinta ja lihasvoima

Yleisurheilu tarjoaa upean mahdollisuuden syventää fyysisiä etuja, ja sen monipuolisuus tekee siitä erityisen tehokkaan kalorien polttajan ja lihasten rakentajan. Katsotaanpa tarkemmin, miten se toimii ja miten se voi auttaa hallitsemaan painoa ja saamaan kiinteämmän vartalon.

Kun harrastat yleisurheilua, kuten juoksemista tai hyppimistä, kehosi kuluttaa suuren määrän energiaa. Esimerkiksi puolen tunnin juoksuharjoitus voi polttaa useita satoja kaloreita riippuen harjoituksen intensiteetistä. Se auttaa sinua luomaan kalorivajeen, joka on keskeinen laihtumisessa.

Yleisurheilu vahvistaa lihaksiasi. Esimerkiksi heittolajit, kuten kuulantyöntö tai kiekonheitto, vaativat voimaa ylävartalolta. Juokseminen taas vahvistaa jalkojen lihaksia. Näiden harjoitusten säännöllinen tekeminen auttaa sinua rakentamaan lihasmassaa, mikä puolestaan lisää aineenvaihduntaasi ja auttaa sinua säilyttämään optimaalisen painonhallinnan.

Stressin vähentäminen ja itsetunnon vahvistaminen

Yleisurheilu tarjoaa mielen hyvinvoinnille voimakkaan boostin vapauttamalla endorfiineja, kehon omia mielihyvähormoneja. Tämä luonnollinen kemiallinen reaktio auttaa merkittävästi vähentämään stressiä ja nostaa mielialaa. Kun endorfiinit virtaavat, tunnet olosi rentoutuneemmaksi ja onnellisemmaksi, mikä auttaa sinua käsittelemään arjen paineita tehokkaammin.

Kuvitellaan henkilö, joka pelaa nettikasinoilla. Pelaaminen voi olla jännittävää, mutta se aiheuttaa stressiä etenkin suurilla panoksilla. Yleisurheilun endorfiinit auttavat häntä rentoutumaan ja säilyttämään paremman hallinnan pelaamisessa. Näin hän pystyy käsittelemään pelaamiseen liittyviä paineita ja nauttimaan siitä vastuullisesti.

Yleisurheilu tarjoaa myös loistavan tilaisuuden asettaa ja saavuttaa tavoitteita. Jokainen uusi ennätys tai harjoitusmäärän kasvattaminen antaa sinulle konkreettisen saavutuksen tunteen. Tapahtumaketju lisää itsetuntoa ja luottamusta omiin kykyihisi. Kun ylität omat rajasi ja saavutat asettamasi tavoitteet urheilussa, se heijastuu myös positiivisesti käsitykseesi omasta kehostasi ja kyvyistäsi yleisesti.

Yleisurheilun tarjoama henkinen voimavara on yksi sen hienoimmista puolista – se ei ainoastaan tee sinusta fyysisesti vahvempaa, vaan myös henkisesti vahvemman ja itsevarmemman ihmisen.

Arvokkaiden elämäntaitojen oppiminen

Yleisurheilu ei ole pelkästään yksilölaji; se on myös erinomainen tapa yhdistää ihmisiä. Harjoittelun aikana syntyy vahvoja ystävyyssuhteita, sillä jaatte yhteisen intohimon ja tavoitteet. Yleisurheilutiimissä tai ryhmässä toimiminen synnyttää ainutlaatuisen yhteishengen, joka motivoi ja tukee kaikkia osallistujia.

Yleisurheilu tarjoaa myös elämäntaitojen oppitunteja. Harjoittelu vaatii tehokasta kommunikaatiota ja yhteistyötä muiden kanssa, mikä voi hyödyttää sinua monilla elämänalueilla, kuten työssä ja ystävyyssuhteissa. 

Yleisurheilussa käsitellään myös menestyksiä ja epäonnistumisia. Voittojen hetkellä se opettaa nöyryyttä ja kiitollisuutta, muistuttaen, että kova työ ja omistautuminen palkitaan. Tappion hetkellä yleisurheilu puolestaan opettaa sinnikkyyttä ja kykyä nousta uudelleen, korostaen, että epäonnistumiset ovat oppimismahdollisuuksia matkalla kohti tavoitteita.

Kaiken kaikkiaan yleisurheilu ei ainoastaan vahvista kehoasi, vaan myös kehittää sinusta paremman ihmisen, joka osaa arvostaa tiimityötä ja selvitä elämän haasteista voittajana.

Kilpailuedellytykset kuntoon

Yleisurheilu tarjoaa upean mahdollisuuden kilpailuhenkisille yksilöille tavoitella urheilu-uraa. Se voi alkaa paikallisista kilpailuista ja turnauksista, joissa voit kilpailla ja näyttää taitosi. Kun menestyt paikallisesti ja alueellisesti, voit edetä kansalliseen kilpailutasoon.

Yksi yleisurheilun hienoista eduista on mahdollisuus saada urheilustipendi yliopistoon tai muuhun oppilaitokseen. Monet yliopistot ja korkeakoulut Yhdysvalloissa ja muissa maissa tarjoavat lahjakkaille yleisurheilijoille stipendejä. Tämä tarkoittaa, että voit jatkaa opiskelua ja samalla jatkaa kilpailemista huipputasolla. Urheilu voi olla väylä kansainvälisiin opintoihin.

Menestyminen yleisurheilussa voi avata ovia edustamiseen kansallisella ja kansainvälisellä tasolla. Voit edustaa omaa maatasi eri kilpailuissa ja tuoda kunniaa kotimaallesi. Monet suuret urheilijat aloittivat yleisurheilun ja päätyivät edustamaan maitaan olympialaisissa ja muissa suurissa kilpailuissa.

Yleisurheilun harrastamisen hyödyt: Koko kehon vahvistus Read More »

yleisurheilu juoksu

Suomi menestyi EM-kisoissa 2022 upeasti – paras tulos 40 vuoteen

Suomalaiset yleisurheilijat näyttivät kunnolla kyntensä Münchenin yleisurheilun EM-kisoissa elokuussa 2022. Kotiin kannettiin kaksi kultamitalia, yksi hopea ja yksi pronssi. Muihin maihin verrattuna saalis ei ehkä ole kummoinen, mutta suomalaisurheilijat ovat yltäneet samanlaiseen saavutukseen viimeksi pitkät 40 vuotta sitten. Ateenassa vuonna 1982 käydyissä EM-kisoissa neljä mitalia olivat yksi kulta ja kolme pronssia. Saksan EM-kisat 2022 katkaisivat samalla suomalaisten surullisen, jo kuusi vuotta kestäneen tappioputken aikuisten yleisurheilun ulkoratojen arvokisojen saralta.

Murto, Raitanen, Mäkelä ja Etelätalo huippuvedossa

Münchenissä Euroopan mestaruutta pääsivät juhlimaan Wilma Murto ja Topi Raitanen. Murto pokkasi kultansa naisten seiväshypyssä ja Raitanen sai oman arvomitalinsa 3 000 metrin esteistä. Kristiina Mäkelän kaulaa koristanut hopea puolestaan irtosi kolmiloikassa ja Lassi Etelätalo nappasi pronssin keihäänheitossa. 

Wilma Murrolle kultaa tuonut hyppy oli kauden viimeinen, ja tulokset paranivat loppua kohden aina 460:een asti. Ensi kaudella Murto lupaa tavoitellaan lisää 470:n ja 480:n ylityksiä, ja palata harjoitusten periin uudella innolla. Oregonin yleisurheilun MM-kisoissa vatsavaivoista kärsinyt Topi Raitanen hallitsi Münchenin EM-kisarataa alusta loppuun. Vire ja taktiikka olivat kohdallaan ja alussa saatu kärkipaikka pysyi. 

Kolmiloikkatähti ja arvokisakonkari Kristiina Mäkelälle mitali oli selvä tavoite jo ennen kisoihin lähtöä. Hyppyjen taso on keskiarvollisesti noussut ja Münchenissä hienosäätö saatiin kohdalleen ja EM-hopean lisäksi Mäkelä pokkasi itselleen SE-tuloksen 14,64. Keihäänheittäjä Lassi Etelätalo kilpaili edellisen kerran EM-kisoissa kahdeksan vuotta aiemmin. Laakereillaan mies ei kuitenkaan ole levännyt, sillä Dohan MM-kisoissa hän sijoittui neljänneksi. Oregonin MM-kisoissa tuloksena oli 6.sija, mutta voimia selvästi säästeltiin EM-kisojen 86,44 metrin kiskaisuun. Mitali on Etelätalon ensimmäinen arvokisamitali, muttei toivottavasti viimeinen.

Kun kaikki EM-kisojen pistesijat huomioidaan, saa suomalaisten menestyjien lista viisi nimeä lisää. Silja Kosonen pääsi 5. sijalle ja Krista Tervo ylsi sijalle 8 naisten moukarinheitossa. Viivi Lehikoinen juoksi itselleen 6. sijan 400 metrin aitajuoksussa ja Senni Salminen otti sijan 7 kolmiloikassa. Toni Kuusela jäi keihäsfiinalin 5. sijalle. 

Tavoitteena huippu-urheilumenestyksen palauttaminen

Vaikka Suomen Urheiluliiton (SUL) puheenjohtaja Sami Itani uhkasi dramaattisesti ennen EM-kisoja erota tehtävästään mitalisaldon jäädessä nollaan, ei ukaasia onneksi tarvinnut toteuttaa. Ilmoitus oli kuitenkin selvä viesti urheilujohdolle. Jos tulosta ei tule, on myös luottamustehtävissä työskentelevien henkilöiden kannettava vastuunsa. Epäonnistumisia ja huonoja tuloksia ei voida sälyttää vain urheilijoiden tai valmentajien hartaille. 

Vuodesta 2018 Sulin puheenjohtajana toiminut Itani on tehnyt merkittäviä muutoksia akatemiatoimintaan ja pyrkinyt parantamaan valmentajien toimintaedellytyksiä. Lisäksi Itani on nostanut lihavan kissan pöydälle, ja kritisoinut avoimesti suomalaisen urheilujohtamisen hyväveliverkostoja. 

Miehen mielestä myös rakenteita olisi hyvä tuulettaa, jotta tulokset kentällä näkyisivät parantuneina metreinä tai sekunteina. Aikaa monenlaisiin raikkautta ja positiivista ilmapiiriä lisääviin muutoksiin on, sillä Itanin toinen puheenjohtajakausi päättyy vasta vuoden 2024 lopussa.

Joensuun Kalevan kisat 2022

Jo ennen Saksan EM-kisoja moni suomalaisurheilija pakkasi varustelaukkunsa ja suuntasi Pohjois-Karjalaan Kalevan kisoihin. Kyseessä olivat joka vuosi järjestettävät yleisurheilun Suomen-mestaruuskilpailut, ajankohtana 4.–7.8. elokuuta ja paikkakuntana Joensuu. Vuoden 2023 Kalevan kisat järjestetään Lahdessa, ja sitä seuraavia kisoja isännöivät Vaasa (2024) ja Espoo (2025). 

Joensuun Mehtimäen urheilukentällä nähtiin huippusuorituksia muun muassa miesten keihäänheitossa ja naisten 200 metrin juoksussa. Anniina Kortetmaa saavutti tuplakultaa naisten 100 ja 200 metrillä ja Lassi Etelätalo nakkasi viimeisellä heitollaan SM-kultaa 84,62 metrin tuloksella. Oliver Helander jäi EM-kisojen ulkopuolelle, kun Münchenin kisapaikka ratkottiin Toni Keräsen ja Toni Kuuselan välillä.

Joensuun kotiyleisö pääsi kunnolla hurraamaan silloinkin, kun kisojen tuplamestari Kotiranta nousi 10 000 metrin matkalla kovalla kirillä kärkeen, ja hankki itselleen ensimmäisen Suomen mestaruutensa. Toinen kulta kilahti heti perään 5 000 metrin matkalta. 

Elmo Lakka puolestaan sai jo kahdeksannen Suomen mestaruusmitalin 110 metrin aidoissa ja Sara Kuivisto kuittasi seitsemännen peräkkäisen Kalevan kisojen voiton naisten 800 metrillä. Samuel Purola teki uuden SE-ennätyksen 20,62 miesten 200 metrillä ja naisten kuulantyönnössä Senja Mäkitörmä hankki 17,51 työnnöllään viidennen Suomen mestaruutensa. Kiekonheittäjä Frantz Kruger nappasi kahdeksannen kultamitalinsa ja Heta Tuuri hyppäsi korkeutta toiseen mestaruuteensa.

Ruotsi-ottelu 2022 – rakas vihållinen

Ruotsin ja Suomen kesken käytävät yleisurheilun maaottelu tunnetaan monella nimellä, kuten Finnkampen, Suomi-Ruotsi-maaottelu ja Ruotsi-ottelu. Vuodesta 1950 lähtien järjestetty kisa käydään vuosittain ja kaksipäiväisen urheilutapahtuman aikana molempien maiden yleisurheilun huiput asettuvat toisiaan vastaan sekä aikuisten että nuorten sarjoissa. Vuonna 2022 Helsingin olympiastadion isännöi yleisurheilun Ruotsi-ottelun 3.–4. syyskuuta. 

Kuhunkin lajiin osallistuu molemmista maista yhteensä kolme urheilijaa, ja menestys jakautuu usein varsin tasaisesti. Suomen miehet ovat voittaneet Ruotsin 46 kertaa ja naiset höykyttäneet ruotsalaisia kilpasisariaan 25 kertaa. Kilpakävelijöille on oma erillinen maaottelunsa eikä heidän pisteitään lasketa maaottelun pisteisiin. Yksilölajeissa voittaja kerää seitsemän pistettä, toiseksi tullut saa viisi pistettä ja sijoille 3-6 sijoittuneet porrastetusti yhden pisteen vähemmän. Jos tulosta ei tule tai se hylätään, ei kyseisestä lajista kerry lainkaan pisteitä. 

Vuoden 2022 Suomi-Ruotsi-ottelussa Ruotsi hallitsi menoa monella osa-alueella – miesten, naisten, tyttöjen ja poikien sarjassa. Ainoastaan kilpakävelyssä Suomi repäisi itselleen 44 pistettä jättäen Ruotsin jälkeensä 21 pisteellä. Loppupisteet miesten sarjassa olivat 204,5 Suomelle ja 227,5 Ruotsille. Suomen naiset puolestaan saivat 205,5 pistettä ja ruotsalaiset 225,5 pistettä. 

Lajikohtaisia sinivalkoisia huippuhetkiä nähtiin kuitenkin naisten 800:lla ja 1 500 metrillä, kun Sara Kuivisto nappasi molemmista voiton. Suomi oli Ruotsia parempi myös naisten pitkässä viestissä, miesten keihäässä ja seipäässä, naisten kiekonheitossa, naisten 100 metrin aidoilla ja miesten 110 metrin aidoilla. 

Vuoden 2022 yleisurheilun kisakalenteri päätökseen

Yleisurheilun saralla vuonna 2022 jäljellä ovat enää SM-viestit, SM-moniottelut sekä PM- että EM-maastot. Vuonna 2023 panoksia nostetaankin kunnolla, kun yleisurheilun MM-mitaleista kisataan Unkarin Budapestissä 19.–27.elokuuta.

Suomi menestyi EM-kisoissa 2022 upeasti – paras tulos 40 vuoteen Read More »